Asennus
Molempien asennus hoituu Ubuntusta tutulla installerilla, johon ei ole tehty Linux Mint:issa oikeastaan mitään muutoksia. Eli molempien distrojen asennus on yhtä helppoa ja suoraviivaista.
Järjestelmän käynnistäminen
Bootloaderina molemmissa distroissa toimii oletuksena Grub. Linux Mint:issa kuitenkin jostain syystä Grubin taustakuva on kadonnut johonkin (ei siis asentunut Linux Mint:in asennuksessa) ja Grub-valikko näytetään ilman mitään taustakuvaa. Ubuntussa Grub:in taustakuva taas toimii ihan normaalisti.
Ubuntu puolestaan jostain syystä käyttää ilmeisesti väärää resoluutiota bootatessa ja siitä syystä boottauksen aikana näyttö pimenee täysin (ongelma on toki korjattavissa). Kuva kuitenkin palaa siinä vaiheessa, kun X käynnistyy ja GDM: kirjautumisikkuna ilmestyy ruutuun. On kyllä hiukan outoa, että Ubuntun vakaa versio kärsii tämän tyyppisistä ongelmista, koska aikaisemmissa versioissa tämän tyyppisiä ongelmia ei ole ollut. Linux Mint:issä boottaus puolestaan sujuu normaalisti progress-bar:eineen.
Linux Mint:issä ensimmäisellä käynnistys kerralla käynnistyy myös mintAssistant ohjelma, jonka avulla käyttäjä voi halutessaan aktivoida root accountin (sudo on kuitenkin valmiiksi configuroitu, jos root accountia ei oteta käyttöön, joka useimmissa tapauksissa järkevää onkin). mintAssistant tarjoaa mahdollisuuden myös ottaa käyttöön NTFS-osioiden tuen, jos NTFS-osioita kovalyvyiltä löytyy ja mintAssistantin avulla voi ottaa myös käyttöön "fortunes"-ohjelman, joka näyttää lainauksia sekä sanontoja aina, kun uusi terminaali-ikkuna avataan.
Työpöytä
Työpöytinä molemmissa toimii uusin Gnome 2.20. Työpöytien teemoissahan on tietysti suuria eroja väreissä, paneelien järjestyksessä ja muissa vastaavissa perusasioissa. Ubuntun perus teemahan on tietysti omalla tavallaan hiukan tylsä (maku asia), joten Linux Mint:in teema tuo tässä mielessä hiukan vaihtelua tähän.
Mielenkiintoinen ero löytyy kuitenkin heti Ubuntun ja Linux Mint:in menuista. Ubuntussa oletuksana käytetään perus Gnomen "Menu Bar:ia", kun taas Linux Mint:issä käytössä on OpenSUSE:sta tuttu Slab-menu (scrollaus mahdollisuudella). Mielestäni Linux Mint:issä käytettäössä oleva Slab-menu on paljon parempi käytössä, kuin Ubuntussa käytettävä Gnome:n perus valikko ja jos Slab:ista ei tykkää, niin Linux Mint:issä voi kuitenkin aina vaihtaa takaisin Gnomen perus valikkoon.
Muita kovin suuria eroja varsinaisesti Ubuntun ja Linux Mint:in työpöydissä ei ole ja työpöydistä pystyy tietysti halutessaan muokkaamaan täysin samanlaiset.
Ohjelmistot
Sekä Ubuntu 7.10, että Linux Mint 4.0 käyttää pääasiassa Gnome-työpöydälle tarkoitettuja ohjelmia. Erojakin kuitenkin löytyy.
Linux Mint:in oletus musiikkisoittimena toimii amaroK, joka on KDE-työpöydälle tehty sovellus. Ubuntussa oletus musiikkisoittimena puolestaan on käytössä Rhythmbox, joka on Gnome-työpöydälle tarkoitettu sovellus. Kokonaisuudessaan amaroK on ehkä jonkin verran kehittyneempi musiikkisoitin ja tukee esimerkiksi tietokantojen (SQLlite, MySQL, PostgreSQL) käyttöä musiikkikokoelmien ylläpitämiseen ja tietojen etsimiseen. Tietokantojen ansiosta haut ovat huomattavasti nopeampia suurista kokoelmista, kuin vastaavasti Ubuntun Rhythmbox-musiikkisoittimella. Toisaalta taas oikeiden tietokantojen (MySQL, PostgreSQL) käyttöönotto amaroK:issa vaatii tietokannan asentamisen sekä asetusten tekemisen (johon kyllä löytyy hyvät ohjeet).
Linux Mint:iin on myös lisätty joitain sovelluksia, joiden avulla järjestelmän käyttäminen ja ylläpitäminen on jonkin verran helpompaa. Esimerkiksi Linux Mint:in Update manager mintUpdate on kehitetty versio Ubuntun Update managerista ja sillä on helpompi asentaa ainoastaan vakaasti toimivat päivitykset. mintUpdate kertoo myös päivitettävien pakettien tason ja päivitettäviksi voidaan valita ainoastaan tietyn tasoisia paketteja.
Tasot ovat seuraavat:
- Sertifioidut paketit
- Suositellut paketit
- Turvalliset paketit
- Ei turvalliset paketit
- Vaaralliset paketit
Linux Mint:in mintUpdate
Linux Mint mintUpdate tasot
Perinteinen Ubuntu Update Manager
Linux Mint:istä löytyy myös Software Portal, jonka avulla pakettien etsiminen ja asentaminen onnistuu suoraan nettiselaimella. Linux Mint:in Software Portal on saman tyyppinen ratkaisu, kuin openSUSE:n 1-Click install systeemi.
Ubuntu:ssa Gnomen pelit asennetaan oletuksena, mutta Linux Mint:issä ne jostain syystä jätetään oletuksena pois.
Laitteistotuki
Laitteistotuki on molemmissa distroissa yhtä hyvä, koska molemmissa käytetään samaa kerneliä, sekä samoja ohjelmia laitteiden tunnistamiseen. Esimerkiksi Nvidian ja ATI:n ajureiden asentaminen onnistuu helposti Restricted Drivers Managerin avulla.
Yhteenveto
Kokonaisuudessaan Ubuntu 7.10 ja Linux Mint 4.0 on hyvin lähellä toisiaan, mutta muutamilla pienillä ohjelmilla ja muutoksilla Linux Mint:istä on saatu tehtyä yllättävän hyvä vaihtoehto Ubuntulle. Voisi siis yksinkertaisesti sanoa, että Ubuntu 7.10 ja Linux Mint 4.0 on perusominaisuuksiltaan samat distrot, mutta Linux Mint on viimeistellympi versio. Jos itse pitäisi näiden väliltä oma distro valita, niin valitsisin Linux Mint:in.
kommentit (1):
Löytyykö mintistä suomennos?
Lähetä kommentti